Sysmän Tainionvirta Oy on yleishyödyllinen yhtiö, jonka tavoitteena on ennallistaa Virtaankoski ja kehittää aluetta virkistys- ja matkailukohteena.
Vapaa Virtaankoski -hankkeella (1.3.2022 – 31.12.2023) aloitettiin tarvittavien suunnitelmien tekeminen alueen nykyisen käyttötarkoituksen muuttamiseksi matkailu-, virkistys- ja museoalueeksi, alueen luontoa, kulttuurihistoriaa ja suojeluarvoa vaalien.
”Olen verkossa valon ja auringon,
Eino Leino
paulassa koskien pauhun,
lumossa hankien hohtavain,
vankina välkkyväin vetten,
verkossa lähteiden puhtauden,
siteissä nuotion sauhun, seitissä sumuisten tunturien,
jotka siintävät metsien takaa,
ja silti oon täysin vapaa!”
Sitran (2021) teettämä kyselytutkimus kertoo, että ylivoimainen enemmistö suomalaisista pitää luontoa itselleen tärkeänä. Luonto onkin aina vahvasti kuulunut suomalaisten elämään. Luonnosta olemme saaneet ravintomme, palautuneet ja nykyään meillä on jo tutkittua tietoa luonnon suorituskykyä lisäävistäkin vaikutteista, kuten siitä, että luonnossa vietetty aika kasvattaa luovuuttamme, rohkeuttamme, ongelmanratkaisukykyä sekä tervettä itsetuntoa.
Pitkään vallitsi ajatus, että olemme luonnosta erillään, irrallisia, ylivoimaisia. Tämä ajattelutapa on onneksi murroksessa ja ilmastokriisi sekä luontokato ovat muistuttamassa meitä ihmisiä, että luonnon kärsiessä, kärsimme myös me ihmiset. Luontosuhde on jokaiselle henkilökohtainen ja luontosuhteita voi olla monenlaisia. Meitä suomalaisia yhdistää kuitenkin se, että me arvostamme luontoa. Meidän kaikkien asenteet, ajatukset, tunteet ja toimintamme luontoa kohtaan ovat kuitenkin erilaisia. On tärkeää, että virkistysalueita suunniteltaessa erilaiset äänet pääsevät kuuluviin, jotta erilaiset mieltymykset voitaisiin parhaiten huomioida ja siten tukea monipuolisemmin erilaisten ihmisten luonnossa olemisesta nauttimisesta.
Sitran (2021) tutkimuksen mukaan erityisesti lähiluonnossa liikkuminen ja luonnon havainnointi arjessa koetaan tärkeänä. Näitä kokemuksia usein tukevat hyvin suunnitellut palvelurakenteet. Leppänen ja Pajunen (2021, 244-245) kuvaavat kirjassaan Terveysmetsä. Tunnista ja koe elvyttävä luonto, kuinka laavut, tulikatokset, pitkokset ynnä muut retkeilyrakennelmat antavat viestin, että tulija on tervetullut ja paikka on saapumisen arvoinen. Heidän mukaansa myös oheispalvelut, kuten kahvila tai yösija tukevat tätä rakennetta. Kirjassa hauskasti tuodaan esiin, että rakennelmat antavat kulkijalle tervetulleen kokemuksen. Ja että jo pienet asiat, kuten se, että polun yli kaatuneeseen puuhun on sahattu askellovi, luovat tunteen välittämisestä ja huolenpidosta. Kirjassa vinkataankin siihen, kuinka buddhalaisuudessa pidetään hengellisesti ansiokkaana tekona sitä, että on rakennettu käyttöön tarkoitettuja puistoja ja viherkeitaita.
Myös Riitta Wahlström (2006) kirjassaan Eheyttävä luonto korostoaa luonnon merkitystä hyvinvoinnillemme: ”Luonnon eheyttävät voimat ovat suurenmoisia. Luonto suojelee meitä. Puut, kasvit ja veden planktonit ovat elintärkeitä hapen ja elinvoimamme säilyttämiseksi. Tärkein sivistyksellinen tehtävä omalla ajallamme on luonnon kunnioittaminen ja sen monimuotoisuuden vaalimisen opettaminen.” Jo lääketieteen isä Hippokratesin tiedetään sairauksia parantaessa viitanneen siihen, kuinka luonto parantaa sairaudet. Alkuperäinen identiteettimme on syvässä yhteydessä luontoon ja se yhteys on kokemuksellista. Siksi on tärkeää vaalia ja kunnioittaa luontoa, joka meillä on käytössämme. Ekopsykologiassa arvellaan, että esimerkiksi masennusten ja erilaisten mielenterveysongelmien eräs syy on siinä, että ihmiskunta on katkaissut juurensa ja yhteytensä luontoon.
Walhström kuvailee kauniisti myös (Eheyttävä luonto 2019, 83) veden merkityksellisyyttä ihmiselle: ”Vesi eheyttäjänä ja kehon ja mielen hoitajana on tunnettu kaikissa maailman kulttuureissa. Japanissa kuumat kylvyt ja vuoristoputouskylvyt ovat olleet ja ovat edelleen tärkeitä eheyttämiskeinoja. On myös kävelty paljain jaloin kasteessa, jonka sanotaan olevan erittäin voimallisesti vaikuttavaa. Vuoristokansojen pitkäikäisyys ja elinvoimaisuus on tunnettua. Yksi merkittävä ja ehkä jopa merkittävin tekijä taustalla on se vesi, jota nuo kansat juovat. Vuoristopurojen vesi on puhdasta, sillä siihen on liuennut sopiva määrä mineraaleja. Entisinä aikoina vettä osattiin kunnioittaa ja sitä pidettiin pyhänä. Kaivon henkeä kiitettiin kauniilla kukka-asetelmilla ja jos haluttiin vaikuttaa säähän, kaivolle uhrattiin valkoisia kiviä. Uskottiin veden henkiin, ”veen emoon”, veden haltijaan. Suomessakin on vielä sanonta: ”Anna Ahti ahvenia.”
Vesien virkistyskäyttö onkin lisääntynyt samalla kun niiden merkitys suomalaisten toimeentulolle on vähentynyt. Virkistyskäytöllä onkin monia ihmisen fyysistä ja henkistä terveyttä edistäviä vaikutuksia. Luonnossa oleminen myös edistää luontaista arvostusta ympäristöä ja luontoa kohtaan sekä kasvattaa luonnontuntemusta. Luonnontuntemus lisää myös herkkyyttä ymmärtää vesistöjen haavoittuvuutta ja valmiutta pitää huolta niistä.
Tainionvirran merkitys ihmisille on ollut ja on suuri, mutta niin myös alueen kaloille. Se on ollut Eteläisen Päijänteen vaeltavan taimenen tärkeimpiä lisääntymisalueita ennen alueen patoamista. Kutunousun voidaan todeta päättyyneen 1950-luvulla, kun Virtaan- ja Nuoramoiskoskille rakennettiin nykyiset voimalaitospadot. Virtaankosken alapuolelta on suullisen perimätiedon mukaan saatu saaliiksi kymmeniä sukukypsiä taimenia ennen patojen rakentamista. Sysmän Tainionvirta Oy tähtää luonnonmukaisen kosken ennallistamisen läpiviemiseen, joka varmistaa jo uhanalaisten vaelluskalojen kuten Päijänteen taimenen ja vaellussiian vapaan nousun ja pitkällä aikavälillä turvaa vaelluskalojen kantojen säilymisen, kuin mahdollisuuden kantojen virkistyskalastukseen jatkossakin.
Miten sinä elvyt vesien äärellä tai luonnossa? Haluaisitko kertoa tai tulla ideoimaan yhdessä Virtaankosken alueen kehittämistä tulevaisuuden kestäväksi luontomatkailu- ja virkistyskäyttökohteeksi? Ota rohkeasti yhteyttä ja tule mukaan suunnitteluun.